Produced by Tapio Riikonen
SCAPININ VEHKEILYT
Kolminäytöksinen komedia
Kirj.
MOLIÈRE
Näytelmäkirjalalisuutta: N:o 122.
Kuopiossa, U. W. Telén & Co., 1910.
Charles Louandre kirjoittaa toimittamassaan Molière-painoksessa seuraavat esisanat:
Tätä kappaletta näyteltiin ensi kerran Palais-Royalin teatterissa 21 p. toukokuuta v. 1671. Se on muinaisaikaisen huvinäytelmän jäljittelyä, johon liittyy lukuisia lainoja erinäisistä italialaisista ja ranskalaisista juonikomedioista. Terentiuken Phormiosta on saatu sen alkuperäinen aihe, ja moneen kohtaukseen on vaikuttanut Rotroun komedia Sisar, Cyrano de Bergeracin Petetty oppinut, muuan italialainen suunnitelma, Perheen-isän Osa, Francisquine, Tabarinin ilveily, Grotton Emilia ja Lariveyn Constantia. Juuri niistä lainoista puhuessaan, joita Molière on ottanut Scapinin Vehkeilyihin hän sanoi: "Minä otan tavarani sieltä mistä minä ne löydän." Epäilemättä, kun asettuu ahtaasti klassilliselle näkökannalle; jos arvostelee, niinkuin muutamat arvostelijat, maun lakikirjan mukaan, joka usein on vain saamattomuuden ja ikävän kirja, niin ei sovi asettaa puheena olevaa kappaletta näyttämölle mestariteosten joukkoon; mutta siltä ei voi ainakaan kieltää ensi sijaa mestari-ilveilyjen joukossa. Molière tahtoi saada nauramaan; hän onnistuu, ja siitä on tässä kysymys; ja vastataksemme niihin arvosteluihin joita on tehty Scapinin Vehkeilyjen johdosta emme voi tehdä parempaa kuin siteerata seuraava Voltairen lausunto: "Jos Molière olisi lahjoittanut ilveilynsä Scapinin Vehkeilyt todellisena huvinäytelmänä, niin Despréaux olisi ollut oikeassa sanoessaan kirjassaan Art poétique:
"Siinä Molière, kaunistaen kirjoitelmiaan
Olisi ehkä voittanut taiteensa palkinnon
Jos, vähemmin kansan ystävänä, oppineissa maalailuissahan
Hän ei olisi usein pannut henkilöitänsä irvistelemään,
Hyljännyt hullunkurisen vuoksi hienoa ja miellyttävää
Ja häpeämättä liittänyt Terentiukseen Tabariniä.
Naurettavassa säkissä johon Scapin kääriytyy
Minä en tunne enää Misanthropen tekijää."