Léandre. Sinäkö, lurjus?
Scapin. Niin, minä, armollinen herra. Ainoastaan peloittaakseni teitä ja vieroittaakseni teidät yöjuoksuhalustanne, joka teitä vaivasi.
Léandre. Sopivassa tilaisuudessa vielä muistan, mitä nyt sain kuulla. Mutta minä tahdon sinut tunnustamaan, mitä olet sanonut isälleni?
Scapin. Teidän isällenne?
Léandre. Niin, katala, minun isälleni.
Scapin. En ole häntä vielä nähnytkään matkansa jälkeen.
Léandre. Etkö nähnytkään?
Scapin. En, armollinen herra
Léandre. Onko se totta?
Scapin. On, toden totta. Hän itse saa sen teille todistaa.