"Vaan mitä nuo petokset minua koskevat?" huusi Harter ja heittäysi jälleen nojatuoliin.

"Ei mitään. Sen olenkin ilmoittava koko maailmalle. Mutta teidän nimenne, herra valtioneuvos, ynnä useitten muitten, on Lemmingin muistoonpanokirjassa".

"Voihan Lemming kirjoittaa siihen mitä hyvänsä. Mitä se minuun koskee?"

"Lain mukaan sangen vähän. Tuomarin edessä teidän armonne voi sanoa, ett'ei tämä osoita mitään. Mutta tuo tuittupäinen sotamies on muitakin tyhmyyksiä tehnyt. Ennenkuin tuli tänne syytöksineen, kertoi hän matkalla kaikille ihmisille havainnoitaan. Hän näytti monelle Lemming'in muistoonpanot, näytti ne kaikenmoisille ihmisille ja yllytti siis yleistä mielipidettä näitä kirjassa nimitettyjä miehiä vastaan. Vallanpitäjät olivat raivoissaan. Häpeä on julkinen eikä sensorin punainen liitu voi sitä estää. Vallanpitäjät eivät voi tunnustaa tätä häpeää omakseen, vaan työntävät sen syytettyjen hartioille. Sen suurempaa onnettomuutta ei siitä synny. Te, herra valtioneuvos, estätte virasta-eroittamisen siten, että minä heti juoksen residensiin, vieden sinne eronhakemuksenne".

Ferdinand Harter tuijotti eteensä muutamia minutta epätietoisena.
Andjaldysta kävi päättämättömyys liian pitkälliseksi.

"Herrani! Laiva on uppomaisillaan! Pelastakaamme lippu! Sitten saamme nähdä, voimmeko muutakin pelastaa. Vaan kiire on käsissä".

Harter nousi äänettömänä nojatuolista; Andjaldy istuutui siihen, siirtäen sitä pöydän ääreen, ja rupesi kirjoittamaan eronhakemusta.

Sen tehtyään hän nousi ja pakoitti Harter'ia jälleen istumaan. Ferdinand Harter oli kuin kapalolapsi väkevämmän kädessä, Vielä neljännestuntia sitten oli hän ylpeillen sanonut ett'ei hän 20 vuoden kuluessa siirrä jalkaansa siitä paikasta, johon oli sen asettanut; ja nyt tulee tuo nöyrä palvelija, tuo vähäpätöinen ihminen ja puhaltaa hänet kerrassaan pois yhdellä hengähdyksellä kuin paperilapun tai makulaturi-lehden. — Harter istui, otti Andjaldyn tarjooman kynän ja kirjoitti nimensä alle. Hän ei voinut enää epäillä Andjaldyn kertomuksen todenperäisyyttä. Noiden 5,000 tukatin mainitseminen ryösti häneltä kaikki sielun-voimat. Vaan kaksi siitä tiesi. Jos asia nyt on tunnettu, ainoastaan Lemming'in paperit voivat olla siihen syypäät. Olkoon kuinka tahansa, asia oli vaarallinen. Jos siitä vähääkin juteltiin, ei hän voinut pysyä virassaan.

— "Mutta siitä ei ainoastaan jutella, vaan huudetaan ja pauhataan kaikilla kaduilla, hyvä herra".

Hän kirjoitti alle, kirjoitti vapisevalla kädellä eronhakemuksen alle.