"Tee niin! — No mikäs tuon unkarilaisen herran nimi on?" kysyi Leona, palaten ja siirtäen tuolinsa likemmäksi Tihamér'ia.
Tihamér laski käsivartensa hänen olkapäälleen ja sanoi huolimattomalla äänellä:
"Elemér Harter".
Kaikki hänen sormenpäänsä tunsivat tällä hetkellä sitä sähkö-iskua, jonka tuo nimi synnytti Leonassa.
"Oh todellakin?" kysyi Leona kumartuen taaksepäin ja katsellen
Tihamér'ia silmät puoleksi ummessa.
"Niinpä luulen asian laidan olevan".
"Mutta suostuuko isä siihen?" kysyi nainen, nähtävästi liikutettuna.
"Nimen ja omaisuuden hän on jättänyt isällensä. Hän on ottanut uuden nimen ja ruvennut asioitsijaksi".
"Ja sen kaiken on hän tehnyt, voidaksensa naida kurjan komediantti-tytön!"
"En tiedä, onko tuo tyttö kerjäläinen tahi komediantti; tiedän vaan että nuorukainen sydämellisesti häntä rakastaa".