VOITTO. (Hakien). Nyt tarvitsisimme uurnaa; paremman puutteessa otan sinun yölakkisi (tavottaa Kustaan päätä).
KUSTAA. Älä veli veikkoseni, ota omasi! Minulla on paha onni.
VOITTO. Tahtosi tapahtukoon! (ottaa omansa päästänsä, heittää laput siihen ja pudistelee lakkia). Näin nyt onnemme seulotaan!
KUSTAA. (Vavisten). Mutta rehellisesti, veli, rehellisesti.
VOITTO. Arvattavasti. Oikeus ja kohtuus. No ota nyt.
KUSTAA. En minä … en minä uskalla, ota sinä!
VOITTO. Älä tee verukkeita, ota sukkelaan.
KUSTAA. Totisesti, minä en uskalla. Minä varmaan saan tuon onnettoman ristin. Ole niin hyvä, ota ensin!
VOITTO. Vai sekin vielä (pudistelee kauan lakkia ja ojentaa lakin
Kustaalle kylmästi). Ota!
KUSTAA. (Tuskallisesti lähenee lakkia, vapisevana ja huokaillen ottaa lapun) Näin!