VOITTO. Mitä tahdot, astu esiin vaan, puhele ja ilmoita rakkautesi.
KUSTAA. Peijakas! Enhän minä häntä rakastakaan.
VOITTO. Se on se sama, sinun täytyy nyt olla kuitenkin rakastavinasi.
KUSTAA. Niinkö? — Taivas ja maa, vaan miten pääsisin sen alkuun?
VOITTO. Sehän on helppo. Ensin sanot: Hyvää päivää serkkuseni! mitä kuuluu, mitä teette, miten voitte? Taikka muuta sievää ja sukkelaa.
KUSTAA. Minä en saata, se on niin vaikeaa.
VOITTO. Eikö mitä? Esimerkiksi ole sinä olevinasi serkku ja minä olisin sinä. Huomaa nyt kuinka minä teen, (astuu muutaman askeleen takaperi, laitautuu kuntoon ja lähestyy sievistellen ja kumartaen Kustaata). Hyvää päivää hyvä serkku.
KUSTAA. (Kumartaen). Jumal' antakoon serkkuseni.
VOITTO. (Hämillään). Tuota, hm — — hm — kuinka olette maannut viime yönä?
KUSTAA. Niin ja näin, kiitos kysymästä!