(Tapailee) vähän epäselvästi kirjoitettu innostuksen hehkussa…
POROMÄKI. Kuin lintu puitten pääll. (Kuorsauksia seuraavan aikana).
ELPYVÄ.
Ah onneton oon tääll,
ja yksin, yksinään.
Mutt luoja kaikki voi.
Ehk' onnen mullekin soi.
ADELAIDE. Ah onnen. (Katsahtaa Kanteleeseen. Elpyvä taas lukee suurimmaksi osaksi Adelaidelle).
ELPYVÄ. Nyt seuraa liljan riemu; se on löytänyt ystävän.
Liljan riemu.
Nyt on minulla riemumieli kun jo sain ma ystävän. Kaunis sointu sill' on kieli, pitkä solakka on hän.
POROMÄKI. Se kielikö?
ADELAIDE. Ssssss!