KANNEL. Se oli lyhyt, mutta kaunis.
POROMÄKI. Josefiinako?
KANNEL. Ei kun runoilijan puhe.
POROMÄKI. Eläköön runoilija!
KAIKKI. Eläköön! (Juovat).
ELPYVÄ. Minä kiitän teitä tunnustuksestanne, hyvät herrat. Minä olen sitä vielä vastaiseksi saanut niin vähän, ja minä olen sille heikko, niinkuin kaikki ihmiset. Minä juon teidän maljanne!
HELENIUS. Pohjaan, pohjaan, (Juovat).
POROMÄKI (aivan päissään). Mi-minä hu-oomaan, että te o-lette ko-oko miehiä, te mo-olemmat. Mi-minä o-olen pitänyt teitä a-akkoina…
KANNEL. Minä yhdyn edelliseen anteeksipyytävään tunnustukseen. Nyt minäkin kunnioitan teitä.
HELENIUS (syrjään Elpyvälle). Kohta he ovat täällä.