"Me emme vastaa mitään", sanoi pikkumies äkkiä kylmästi.
"Niinkö!" Ollen ääni oli pilkallinen. "Ellette te kahden minuutin kuluttua aloita selontekoanne, soitan poliisille." Ja Olle astui kirjoituspöydän luo ja tarttui puhelimeen.
Miehet olivat ilmeisestikin hämillään, mutta Ollen päättävä käytös vaikutti.
"Ja mitä lupaatte, jos kerromme?" kysyi toinen.
"Jos suoraan ja mutkattomasti kaikki kerrotte ja me toteamme teidän puhuneen totta, niin saatte mennä niine hyvinenne. Me emme ole poliiseja."
"Ettepä varsinkaan", uskalsi pieni irvistää.
"Nimittäin varsinaisia, mutta tunnetteko tällaista?" ja Olle näytti kelmeiksi muuttuneille lurjuksille yksityissalapoliisin merkkiä. "Ymmärrättekö nyt?"
Miehet istuivat sanattomina, mutta masentunut ilme puhui selvää kieltä.
"Vastatkaa kysymyksiini", aloitti Olle. "Siis, te olette Popovin lähettämiä?"
"Niin."