"Niinpä niin! Minäkin olen äskettäin saanut suuren häviön; (huoaten) minun isäni…"
"Mitä?"
"Ei ole enää. Hän on mennyt sinne, siihen maahan, jonka saavuttamiseksi hän työskenteli koko vaivaloisen elämän ajan. Oi, hän oli ainoa ystäväni täällä maailmassa."
"Ainoa? Niin ei teidän sovi sanoa, teillä on monta ystävätä."
"Voi, ystävän ansaitseminen vaatii paljon; minä olen kadottanut kaksi: isäni ja teidän jalon miehenne; se on raskas yhdeksi kerraksi."
Molemmat murehtivat olivat kauan ääneti.
"Ikävä on kun Hjalmar ei ole kaupungissa, pappa tahtoi että hän olisi isäntänä hautajaisissa."
Asessori kohotti olkapäitänsä.
"Mihin hän on matkustanut?"
Asessori naurahteli, mutta ei virkkanut mitään.