Kun Antero seuraavana aamuna etsi Flurenbaueria hänen asunnostansa, löysi hän hänen mukavasti istumasta murkinan ja tavallisen viinipullonsa ääressä. Tuskin oli vanha saituri sisäänastuneen tuntenut palvelijaksensa Anteroksi, ennenkuin hän heti peitti murkinansa pöytäliinalla ja suikkasi pullon pöydän alle.
"Älkää antako itseänne häiritä", sanoi Antero nauraen tämän huomattuansa, "syökää ja juokaa mielihyväksenne, minä en aio tarjoutua vieraaksenne."
Flurenbauer katsahti nuorukaiseen hämmästyneenä, mutta sitte kiljasi hän vihastuneena: "Haa, minä tahdon päästä tämmöisestä kohtelusta! Mitä hävyttömyyttä se on, että vieraat ihmiset tunkeutuvat asuntoon, — eikö voida odottaa siksi kun isäntä tulee kartanolle?"
"Jälkimmäinen on sangen epävarmaa", vastasi Antero nöyrästi, "vaan kun tärkeä asiani teille ei salli mitään viivytystä, niin otin vapauden etsiä teitä kotoanne, ja pyydän siis nöyrästi anteeksi."
"Sinulla on tärkeä asia?" kysyi talonpoika rypistyneellä otsalla, alusta heti peloittaaksensa anojaa.
"On tosin", myönnytti Antero, "katsokaa, minä olen teitä tähän saakka uskollisesti palvellut vähästä palkasta; vaan kun olen saanut kuulla, että palvelijoille muualla maksetaan paljon enemmän, vaikk'eivät puoleksikaan tee niin paljon työtä kuin minun on pitänyt tehdä, niin olen päättänyt pyytää teiltä vastaavaista koroitusta palkassani."
"Vai niin?... Sepä... Katsopahan!" huusi Flurenbauer pidättäen vihansa vimmaa. "Enemmän palkkaa pyydät? Olit kuitenkin sillä tyytyväinen, kun korjasin sinut palvelijaksi kartanooni! Onko se jokin kiitos hyvyydestäni?... Enemmän palkkaa! Se ei saata olla todentekoa."
"Kuitenkin Flurenbauer", vastasi Antero, jolle varma toivo Hauensteinissa saada edullisen paikan, antoi varmuutta ja rauhaa. "Te unhotatte, että kykyni työhön ja kuntoni palveluksessa ovat vaurastuneet, ja on siis mahdotonta verrata ahkeroimisiani niihin, jolloin olin vaan heikko poika."
"Ja jos sinulle en nyt anna enempää kuin tähän saakka, häh?" kysyi talonpoika.
"Silloin jätän suoraan palveluksenne", vastasi Antero nyökäyttäen olkapäitänsä.