Voi menkää! Jos ma teidät vielä näen,
niin tuskat tarmoltani voiman vie.
Ma tunnen, mitä kauhun tekoja
nyt täyttämähän käyn. Mutt’ miettimiset
ja säälin voittaa viha valtainen.
Itse poikien tappaminen tapahtuu näyttämön takana, mutta lasten valitushuudot kuuluvat ulos, ja naisiksi puettu kuoro lausuu ilmi kauhunsa ja inhonsa teon johdosta.
Poika: Voi mua! Mitä teen ma? Veli armas!
Ma missä äidin käsist’ turvaa etsin?
Kuoro: Äit’ onneton! Lapset vaikertaa.
Avuks’ jumalat! Voitteko tuota te kestää?