Pekka. En minä nyt malta sängyssä pysyä, kun rahoja saatiin.
Maija. Vaan jos se temokraato tulee jakamaan?
Pekka. Jakamaan? Jos tulee, niin kirveskamaralla otsaan.
Maija. Mutta itsehän sinä sanoit, että kohta tavarat jaetaan.
Pekka. Niin, kun oltiin köyhiä, mutta en minä nyt anna, vaikka maa halkeisi! Kylläpä käskisi!
Maija. Minä kun jo luulin, että ihan sinulla päätä viiraa.
Pekka. Ei me rahoja anneta muille.
Maija (lyö reiteensä). No ei vaikka mikä olisi. — Jo piti olla onni!
Pekka. No sanos muuta.
Maija. Aivan tekisi mieli tanssahtaa.