Älä puista, housut putoo, housut putoo, älä Liisa rakas!
LIISA
Kyllä minä sinusta pahat henget pudistan.
SIMPPA (Istuallaan lattialla.)
Kyllä se tuo naisen käsi niin rakkaasti kurittaa, ettei siitä osaa suuttuakaan. Lyöhän vielä kerta!
LIISA
Eiköhän tuo jo riitä. — Missä se isäntäkin nuhjustelee, kun ei tule syömään ja ruoka jäähtyy?
SIMPPA
Tuolla tunkion laidalla hän näkyi seistä turjottavan, mitä maailman toilauksia miettinee ja vunteeraillee.