Sokrates. Etkö tiedä itse sanoneesi, että hyvät ovat hyviä sentähden että heillä on läsnä hyvää, mutta huonot huonoja koska heillä on läsnä huonoutta, mutta sulotunteet ovat tuota hyvää, tukalan tunteet pahaa?
Kallikles. Niin sanoinkin.
Sokrates. Eikö siis iloitsevilla, jos todella iloitsevat, ole tuota hyvää, sulotunteita?
Kallikles. Kuinkas ei?
Sokrates. Eivätkö siis iloitsijat ole hyviä heidän hyvyytensä ollessa heillä läsnä?
Kallikles. Ovat.
Sokrates. Entäs tuskan kärsijät? Eikö heillä ole saapuvilla paha, kivuntunteita?
Kallikles. On.
Sokrates. Sanothan huonojen olevan huonoja huonouden läsnäolon tähden?
Vai etkö?
Kallikles. Sanon niin.