[56] Ei tosiaankaan tule olla hyljätty se sana. Nestorin sanat Iliadissa. II 361.
[57] Todellista puhetaitoa j.n.e. Sanat ovat todennäköisesti myöhempi lisäys.
[58] Leikillään esittää Sokrates Troian sodan sankarit Nestorin ja Odysseun muka retoriikan teoreetikoiksi. Heihin rinnastetaan sitten sofistit Gorgias, Thrasymakhos ja Theodoros, Nestoriin Gorgias, koska hänen kerrotaan eläneen 108 vuoden ikäiseksi. — Gorgias, joka oli kotoisin Sisilian Leontinoista ja sieltä erään lähetystön mukana saapunut Ateenaan, oli vanhemmista sofisteista kuuluisimpia. Puhujana ja uuden opetuksen jakajana hänellä oli nuorison keskuudessa tavaton menestys. Filosofina G. kielsi kaiken tiedon ja ylipäänsä kaiken olevaisen. Hänen oppinsa ydin on: ei mitään ole olemassa; jos olisikin jotakin, ei siitä voisi saada tietoa; jos tietoa taas voisi saada, ei sitä voisi muille välittää. Gorgiaan edustamaa suuntaa on Platon pahasti ruoskinut samannimisessä dialogissaan (se on ilmestynyt suomeksikin, Kaarlo Forsmanin kääntämänä). Thrasymakhos, sofisti ja retoriikan teoreetikko, esiintyy Valtio-dialogissa yhtenä keskustelijoista. Hän oli kotoisin Khalkedonista. Hänen taiteestaan antaa m.m. Cicero kiittävän arvostelun. Theodoros, Byzantionista kotoisin oleva reetiori, saa vähän myöhemmin Sokrateelta epiteetin sana-Daidalos.
[59] Palamedes oli kreikkalaisten neuvonantaja Troian sodassa, jonka Odysseus lopuksi joko itse surmasi tai syytöksillään sai sotajoukon surmaamaan. Häntä pidettiin kirjainten, lukujen, tähtitieteen, kirjoitettujen lakien ja muittenkin hyödyllisten taitojen keksijänä.
Elealainen Palamedes oli Zenon (miehuusikä n. 460), joka terävissä päätelmissä puolusti elealaisen filosofikoulun oppeja, jotka kielsivät moneuden, paikallisuuden ja ajallisuuden ja kaiken liikunnon, lukien ne vain pettävän aistinhavainnon piiriin. Zenonin syllogismeista on ehkä kuuluisin "Akhilleus ja kilpikonna": Akhilleus ei voi saavuttaa kilpikonnaa, jos sillä on etumatka. Zenon on, kuten Aristoteles häntä nimittää, dialektiikan isä.
[60] Midas tarunomainen phrygialainen kuningas, kuuluisa ennen kaikkea rikkaudestaan. Hautakirjoituksen säkeet synnyttävät selvän ajatuksen, luettakoon ne missä järjestyksessä tahansa.
[61] Sana-Daidalos on jokseenkin samaa kuin sanataituri. Nimen jälkiosana on attikalaiseen tarustopiiriin kuuluvan kaiken taidetyön myytillisen edustajan tunnettu nimi. Tästä yhteydestä ja seuraavasta saamme jonkinlaisen käsityksen niistä taidekeinoista, jotka senaikuinen sofistinen retoriikka synnytti.
[62] Euenos sofisti oli tunnettu myös elegikkona.
[63] Tisias (tai kenties on oikeammin luettava Teisias) Sisiliasta, oli vanhimpia reetoreita ja m.m. Gorgiaan, Lysiaan ja Isokrateen opettaja.
[64] Prodikos, Kios saarelta kotoisin oleva sofisti, jossa syvälliseen, vakavaan luonteeseen yhtyi suuri tutkimusinto. Platonin ivallisista viittauksista tiedämme hänen harrastaneen synonymiikkaa. Kansanuskontoon nähden hän asettui arvostelevalle kannalle selittäen luonnonilmiöitten ensinnä ihmisten tajunnassa jumaloituneen. Toiset jumalat hän taas käsitti alkuaan kuuluisiksi sankareiksi. Elämänkatsomukseltaan hän oli pessimisti. Ihmisen parhaan lohdutuksen hän näki työssä, ja työn sankari Herakles tuli hänen mieliheroksekseen. Prodikoksen ylistyspuhe Herakleen kunniaksi sisälsi tunnetun episodin "Herakles tienhaarassa".