»Etkö?» ivaili Gora.
»En.»
»Eikö valtimosi tunnu heikkonevan?»
»Ei ollenkaan. Siinä on vielä voimaa aivan riittävästi.»
»Eikö sinusta tunnu siltä, että jos joku kaunis kätönen tarjoisi sinulle hylkiön ruokaa, niin se voisi olla jumalten ateriaksi kelpaavaa?»
»Riittää jo, Gora!» virkkoi Binoi, kasvoissa ankara puna. »Lopeta!»
»Miksi?» kysyi Gora. »Minä en tahdo mitenkään solvata. Se kaunis neito, joka nyt on kysymyksessä, ei voi kerskata olevansa 'näkymätön auringollekin. [Sanskrit-kirjallisuudessa käytetty sanonta, joka kohdistuu tarkoin eristettyinä eläviin naisiin.] Jos vähäisinkin viittaus hänen hentoiseen kätöseensä, jota saa puristaa kuka miespuolinen henkilö tahansa, vaikuttaa sinuun pyhyydenloukkaukselta, niin oletpa tosiaankin jo melkein mennyt mies!»
»Kuulehan, Gora, minä kunnioitan ja palvon naista, ja pyhät kirjammekin —»
»Älä huoli mainita pyhien kirjojen lausumia nykyisten tunteittesi tueksi. Sellaista ei nimitetä palvonnaksi, vaan se saa erään toisen nimen, jonka kuuleminen sinua kiukustuttaisi entistä enemmän.»
»Sinä suvaitset olla dogmaattinen», virkkoi Binoi hartioitaan kohauttaen.