Madhav
Tietysti, kuinkas muuten!
Amal (huoaten)
Ah, minä olen kovin tuhma! Enhän minä osaa lukea kirjoja.
Madhav
Ajattelehan: oikein, oikein oppineet henkilöt ovat samassa asemassa kuin sinä; he eivät käy koskaan ulkosalla.
Amal
Eivätkö tosiaankaan?
Madhav
Kuinkapa voisivatkaan? He ahertavat alinomaa kirjojensa ääressä näkemättä ja kuulematta mitään muuta. Kuulehan, poikaseni, kun kasvat suuremmaksi, niin sinustakin tulee oppinut; ja sitten sinä istut kotona ja luet isoja kirjoja, ja ihmiset puhuvat sinusta, sanovat: »Hän on ihmeellinen mies.»