Fakiiri
Tietysti, ja minä opetan sinulle niin paljon vaeltajien salaisuuksia, ettei tietäsi voi sulkea mikään merellä, metsässä eikä vuoristossa.
Madhav
Mitä merkitsee koko tämä jaaritus?
Taatto
Amal, poikaseni, minä en väistä mitään vuoristossa enkä merellä; mutta kun tohtori vetää yhtä köyttä tämän setäsi kanssa, niin minun täytyy kaikesta loitsutaidostani huolimatta tunnustaa joutuneeni tappiolle.
Amal
Ei. Setä ei kerro asiaa tohtorille. Ja minä lupaan maata ihan hiljaa; mutta kun tulen terveeksi, niin lähden heti samana päivänä matkaan fakiirin seurassa, ja eipä minua silloin pidätä mikään meri eikä vuori eikä tuima virta.
Madhav
Etkö häpeä, poikaseni; aina vain juttelet joutavia lähdöstäsi! Minä käyn ihan murheelliseksi, kun kuulen sinun sellaista haastelevan.