Taatto
Vihainen? Joutavia! Sitäkin vähemmän sinunlaisellesi lapselle ja minunlaiselleni fakiirille. Jos kuningas suuttuu, niin enpä hänestä enää yhtään huoli.
Amal
Kuulehan, fakiiri, minusta on tuntunut aamusta asti siltä, kuin silmiäni verhoisi jonkinlainen hämäryys. Kaikki tuntuu kuin unennäöltä. Minä kaipaan lepoa. Ei tee ollenkaan mieleni jutella. Eikö kuninkaan kirje jo tule? Jos tämä huone nyt yht'äkkiä häipyy olemattomiin, jos —
Taatto (viuhkoen raitista ilmaa Amalin kasvoille)
Kirje saapuu varmaan tänään, poikaseni.
Tohtori tulee.
Tohtori
Kuinka jakselet tänään?
Amal