Raghupati
Hän on vihdoinkin herännyt, se peloittava. Hänen kirouksensa kiitävät vinkuen läpi kaupungin. Ahnaat raivottaret pudistelevat kaikin voimin maailmanpuun paukkuvia oksia saadakseen tähdet kirpoamaan alas. Suuri Emo, minkätähden jätitkään kansasi niin pitkäksi ajaksi epäilykseen ja häpeään? Älä jätä palvelijasi asiaksi kohottaa miekkaasi! Suorittakoon voimallinen käsivartesi oman työnsä! — Minä kuulen askelia.
Aparna tulee.
Aparna
Missä on Džaising?
Raghupati
Poistu, sinä paha enne! (Aparna menee.) Entäpä jos Džaising ei enää palaa? Ei, hän ei riko lupaustansa. Voitto olkoon sinun, Suuri Kali, kaiken menestyksen antaja! —
Mutta jos sattuu este hänen tiellensä? Jos vartijat saavat hänet kiinni ja surmaavat? — Voitto olkoon sinun, sinä valpas jumalatar, voittamaton Emo! Älä salli maineesi joutua häpeään ja vihollistesi pilkata itseäsi! Jos lapsesi eivät enää sinusta ylpeile eivätkä sinuun usko, vaan kumartavat häpeällisesti kapinoitsijoita, niin kuka jääkään tähän orpoon maailmaan kantamaan sinun lippuasi? — Minä kuulen hänen askeleensa. Niinkö pian? Palanneeko hän tyhjin toimin? Ei, se on mahdotonta. Sinun ihmeesi ei tarvitse aikaa, oi aikojen valtiatar, sinä peloittava jumalatar, jonka kaulanauha on ihmisten kalloista tehty.
Džaising syöksyy sisään.
Missä on veri, Džaising?