On kuutamoinen maaliskuun yö; hennan suloinen lemu leijailee ilmassa; huiluni lepää hylättynä maassa, eikä seppeleesi ole vielä valmis.
Lempemme on yksinkertainen kuin laulu.
Silmäni juopuu huntusi safraninväristä.
Jasmiiniseppel, jonka solmit minulle, paisuttaa sydäntäni kuin kiitos.
Tämä on antamisen ja peittelemisen leikkiä, ilmoittamisen ja salailemisen iloa; hiukan hymyä, hiukan ujoutta ja hiukan suloista, hyödytöntä vastustelemista.
Lempemme on yksinkertainen kuin laulu.
Ei mitään salaista nykyhetken takana; ei pyrkimystä mahdottomaan; ei varjoja hurmauksen takana; ei haparoimista pimeyden syvyydessä.
Lempemme on yksinkertainen kuin laulu.
Me emme pyri pois kaikista sanoista iäiseen äänettömyyteen; emme kurkota käsiämme tyhjyyteen toivottomia tavoittaaksemme.
Meille riittää mitä annamme ja saamme.