Minä itken ja kysyn sydämeltäni: "Miksi hän ei tule takaisin?"
34
Epäilevä hymy kulki yli silmiesi, kun tulin sanomaan hyvästit sinulle.
Olen tehnyt sen niin usein, että luulet minun pian palajavan.
Toden sanoakseni asuu sama epäily minunkin mielessäni.
Sillä kevään päivät tulevat takaisin kerta kerralta. Täysikuu sanoo hyvästit ja uudistaa käyntinsä, kukat palaavat ja punertavat vuosi vuodelta oksiltaan, ja näin minäkin sanon hyvästejä vain palatakseni.
Mutta säilytä mielikuvasi vielä tuokio; älä lähetä sitä pois epäkohteliaan kiireesti.
Kun sanon, että jätän sinut ainiaaksi, pidä se totuutena ja salli kyynelsumun hetkiseksi syventää tumma silmä nurkkasi.
Kun palajan, voit hymyillä niin veitikkamaisesti kuin tahdot.
35