47
Miksi saat minut häpeämään yhdellä katseellasi?
En ole tullut kerjäläisenä.
Vain kiitävän tuokion seisoin pihasi kolkassa, puutarhanaitasi ulkopuolia.
Miksi saat minut häpeämään yhdellä katseellasi?
En taittanut yhtään ruusua tarhastasi, en poiminut yhtään hedelmää.
Nöyrästi valitsin paikkani varjossa tien varrella, missä jokainen vieras vaeltaja saa seisahtua.
En poiminut yhtään ruusua.
Niin, minun jalkani olivat väsyneet ja sadekuuro lankesi.
Tuuli ulvoi heiluvissa bambunoksissa.