Noin 300 jalan päässä rannasta asettuivat Stanleyn kanootit ankkuriin yhdessä linjassa. Stanley kysytti tulkilla Bumbireeläisiltä tahtoivatko he tehdä rauhaa.
"Nangu, nangu, nangu!" (ei, ei, ei) vastasivat he kovaäänisesti, heiluttaen keihäitään ja kilpiään.
"Eivätkö he tahdo tehdä mitään pelastaakseen Shekkaa?"
"Nangu, nangu! Pidä Shekka; häntä emme me tarvitse. Meillä on toinen mkama (kuningas)."
"Eivätkö he tahdo tehdä mitään pelastaakseen Antarin poikaa?"
"Nangu, nangu. Antarilla on monta poikaa. Me tahdomme ainoastaan tapella. Jollette te olisi tulleet tänne, olisimme me tulleet etsimään teitä."
"Te tulette kyllä katumaan tätä."
"Huh!" mutisivat he epäillen. — "Tulkaa tänne, me olemme valmiit."
Enemmät keskustelemukset olivat aivan turhia; joka mies tähtäsi ja nyt komennettiin laukaisemaan erääsen noin viisikymmentä-henkiseen joukkoon. Siitä oli seurauksena useita kuolleita ja haavoitettuja.
Kun villit näkivät minkä tuhoavan vaikutuksen laukaukset tekivät koossa olevaan parveen, hajosivat he ja syöksivät rantaan, jossa muutamat rohkeimmista menivät veteen aina vyötäryksiin saakka; toiset, varovaisemmat, hakivat suojaa kaislistossa, josta he sinkauttelivat matkuetta vastaan joukon nuolia, jotka eivät kuitenkaan kantaneet perille saakka.