KÄKI. Ei suinkaan, kuinka te niin voitte puhua? Mutta jos nyt jotain tapahtuisi, esimerkiksi konkurssi, niin sehän vaikuttaisi huonosti hänen prestiisiinsä ja ylennykseensä.
HAMARI. Se on tietty. Ja teidän prestiissiinne myöskin. Eikö niin?
KÄKI. Tietysti, aina vähän.
HAMARI. Niin, sillä hänen suosituksistaan olisi silloin vähempi hyötyä, vai mitä? Olette menetellyt hiukan varomattomasti herra herasöötinki. Olisitte ensin hankkinut otteen konttorikirjoista ennenkuin tyttöä pyysitte.
KÄKI (äreästi). Minun täytyy sanoa että tämä on vakava asia eikä tässä ole naurulle sijaa.
HAMARI. Päinvastoin. Kaikki me olemme naurettavia. Vaikka kuinka peittäytyisimme arvokkaisuuden viittaamme, niin se inhimillinen luonnollinen hassutus aina pistää esille, vaikka tosin emme itse sitä aina huomaa.
KÄKI. Jos tuo on tarkoitettu minulle, niin valitan etten sitä ymmärrä.
HAMARI (kohottaa olkapäitään). Niin, siinähän se juuri onkin.
KÄKI. Herra insinööri, tämä on sopimatonta — tämä on — Hyvästi!
(Menee kiivaasti.)