LUNDSTRÖM (kumartaa). Terve tultua, hyvä herrasväki, terve tultua!
BERTHA (hattu päässä). Sano sinä mitä tahansa, Miili, minä olen aina pitänyt enemmän Magasin Françaisesta. Se on paremmin varustettu ja palvelus on kohtelijaampi. Ja sitten se hienonhieno yleisö, jota siellä näkee!
(Ottaa hattunsa pois ja panee sen pöydälle.)
AMELIE. Niin, huomasitteko kuka siellä istui sivuhuoneessa? Se oli itse kenraalikuvernöörskä, ainakin se oli hyvin hänen näköisensä.
MIILI. Mutta minä näin kassöörin miinin kun puotineiti ilmoitti hänelle että ostoksemme pannaan laskuun. Se oli niin ivallinen niinkuin hän olisi luullut ettei niitä maksettaisikaan. Oikein minua harmitti.
AMELIE. No, kaikkea! Hävetköön semmoinen herra!
FIINA (tuo kahvikannun ja kerman ja rupeaa kaatamaan kuppeihin).
AMELIE. Mutta istukaa nyt hyvät ihmiset! Kahvi tulee maistumaan oikein hyvältä kaiken tämän hyppäämisen perästä. Olkaa niin hyvä!
(Istuutuu oikealle sohvaan, LUNDSTRÖM tuolille hänen viereensä,
BERTHA ja JUNG toiselle puolelle pöytää.)
FIINA. Onko rouvalla mitään muuta — —?