(Vetäytyy takaisin).
KAMREERI. Hyvä, se olikin vain Hilma! Pian nyt näitä tänne pöytälaatikkoon, pian! (Rupeaa työntämään pakettia laatikkoon.) Mutta kuule, missä biffiliha?
ONNI. Sitä en saanut. Ei ollut niillä niin suurta palasta — neuvoivat minua Hokkaseen, joka —
KAMREERI. Piru kaikkia! Tuo, joka asuu virstan matkan kaupungista!
Niin, sinun täytyy ottaa ajuri ja kiirehtiä minkä suinkin —
ONNI. Kyllä, kyllä, mutta onhan meillä vielä aikaa. Eihän ne —
KAMREERI. Aikaa? Ei suinkaan, voivathan nuo junkkarit milloin tahansa —. (Ei saa mahtumaan laatikkoon suurinta pakettia). Kiusan kappale tuo pakettikin, joka ei —
ONNI. Mutta kyllä minun ensin pitäisi saada tavata Hilmaa. Se olisi niin tärkeätä.
KAMREERI. No, älä nyt turhia puhu, vaan auta minua niinkuin lupasit!
ROUVAN ÄÄNI (ulkopuolelta): Tee, niinkuin sanon, äläkä vastaa —
KAMREERI. Mamma! Minnekä hiiessä minä nyt tämän paketin —