REETTA (Menee).
ROUVA (pienen äänettömyyden perästä): Pappa!
KAMREERI. Mamma!
ROUVA. Pappa, me olemme kumpikin olleet tuhmia, oikein tuhmia!
KAMREERI. Niin, annatko sinä minulle anteeksi, Emma?
ROUVA. Kyllä, mutta ainoastaan yhdellä ehdolla.
KAMREERI. Ja se olisi?
ROUVA. Että nuo luvatut aamiaiset valmistetaan huomiseksi ja että minä silloin saan pitää huolta ostoksista.
KAMREERI. Hyvin mielelläni, hyvin mielelläni! (Ottaa häntä vyötäisiltä). Niin, olkoon kuinka tahansa, niin sinä olet kumminkin aina minun oma mammani!