Se on Neapolista, Nannetta Bambinilta. Me vaihdamme korttia. Antakaa se tänne.
Neiti Kortman.
Kauniita tuttavia todellakin! Jonkun positiivinvääntäjän tytär luultavasti. No, tällä kertaa minä nyt sen annan sinulle, mutta sillä ehdolla ettet sitä albumiin pistä etkä sitä kellenkään näytä. Lupaatko sen?
Toinen tyttö.
Kyllä, kyllä.
Neiti Kortman.
Kerttu Palonen, tule esille. Kas vaan kuinka sinä tänään olet pukeutunut fiiniksi! Tuommoiset rimsut ja petsit ovat aivan tarpeettomia tässä meidän vakavassa laitoksessamme, sen sanon. Mutta ehkei se olekkaan meitä varten kun sinä olet itseäsi noin koristellut? Niin, ehkä tämä kuvakortti, joka on saapunut kaupungin postissa voi siitä jotain selitystä antaa. Sinun luvallasi luen tästä ääneen nuo muutamat mutta sentään sisältörikkaat sanat. Kuulkaamme! »Tule iltasella 1/2 8 rantapuistoon. Elä anna minun odottaa! Sinun A. T.» Sano heti kuka on tämä A. T.?
Kolmas tyttö
(silmäilee korttia.)
Kyllähän minä sen tiedän.