Edelliset paitsi neiti Kortman.
Ass. rouva.
»Korkea-arvoisa ja oppinut kouluhallitus!» Niin, se on oikein — se kuuluu juhlalliselta.
Kapt. rouva.
Hyvin juhlalliselta. Kirjoita se heti ettet sitä unhota. Voi voi, kun se sentään on hauska panna nimensä tuommoisten adressien alle. Ajatella itsekseen että minkäännäköiseksihän ne tuonkin nimen omistajaa kuvittelevat. Esimerkiksi Jenny Palm. Onko hän nuori? Onko hän kaunis? Kuinka hän käy puettuna? Ja kumminkaan ei kukaan minua siellä tunne. Se on todellakin pikanttia, hyvin pikanttia! — Mutta luuletteko että tämä protesti mihinkään auttaa?
Ass. rouva.
Tietysti, eihän muu voi tulla kysymykseenkään. Kun me kaupungin arvoisammat rouvat ja Sannyn parhaimmat ystävät vaivaamme itseämme näin paljon, niin kuinka ne kehtaisi — sehän olisi kerrassaan sopimatonta. Tässä muutamia vuosia takaperin kun myöskin oli valituksia Sannyä vastaan, niin hän matkusti itse Helsinkiin ja puhui siellä herrojen kanssa ja selitti asiansa kuinka se oikeastaan oli ja ne olivat olleet hänelle niin kohteliaita ja kiittäneet häntä että tuli ja sanoneet että nyt ne selvästi näkevät että Sanny on viaton ja koko valitus vaan paljasta juorua ja ilkeyttä. Niin, Sanny kertoi siitä itse minulle ja oli hyvin tyytyväinen ja nauroi makeasti koko jutulle.
Kapt. rouva.
Niin, kyllä se Sanny puhua osaa ja hyvällä tuulella näkyy olevankin. Mutta ehk'ei hän enää niin paljon koko koulustaan välitäkkään, koska ihmiset puhuvat että — niin kyllähän te sen kaikki olette kuulleet — että hän olisi salakihloissa tuon pastorin — tuon Pölkkysen kanssa nimittäin. Mutta en minä sentään voi uskoa että hänellä olisi niin huono maku. Semmoinen vastenmielinen ja talonpoikaismainen mies! En antaisi hänen suudella kättänikään, vielä vähemmin — hyi!
Ass. rouva.