Kas noin nyt setä puijattu on,
Siis ryhdy karskiin tuomiohon:
Vain liittäös yhtehen lempivät nuo,
Niin poissa on harmisi tuo.
PUMMI.
Vaikk' eessäin vaipuis' nyyhkyttäen
He polvilleen, en taipuisi en.
Se mieltäni ei tule horjuttamaan
(Tyynelle:) Mars kotiin vaan!
PUMMI (laulun jälkeen): En anna myönnytystäni en, en!
VIHTORIIN. Miksi ette?
PUMMI. Hän on minua narrannut eikä hän vaimoa voi elättää.
VIHTORIIN. No, mitä siihen tulee, että hän on pitänyt meitä narrina, niin se osoittaa, että hänellä on fiksu pää ja sehän on miehen parhaimpia ominaisuuksia, ja vaimonsa hän kyllä tulee kunnollisesti elättämään, siitä minä vastaan. Sillä, niinkuin jo sanoin, ovat asiani paljon muuttuneet. Kaupungissa on juuri perustettu suuri yhtiö, minä tulen yhdeksi johtajaksi ja Kalle saa siellä hyvän paikan konttoristina.
KALLE. Onko se mahdollista! Kuinka minä voin teitä kiittää!
TYYNE. Mikä onni!
VIHTORIIN. Ja jos setä vielä tekee vaikeuksia, niin saan ilmoittaa, että panen koko tämän kauniin historian sanomalehtiin päällekirjoituksella: Se uljas Pummi. Se tulee kuulumaan pulskalta, vai mitä?