Silmänräpäyksessä hiljeni aseiden kalske ja melu.
"Lawless", Dick huusi, "oletko hengissä?"
"Olen", Lawless vastasi, "hengissä ja hyvässä kunnossa."
"Sytyttäkää soihtu", Dick sanoi.
"Eikö sir Daniel ole täällä?" kysyi ritari.
"Sir Daniel?" toisti Dick, "toivottavasti ei, sillä siinä tapauksessa kävisi minun huonosti."
"Mutta", kysyi ritari jälleen, "kenen asioissa siis oikeastaan liikutte, jollette kuulu sir Danielin väkeen? Minkä tähden siis hyökkäsitte meidän kimppuumme? Missä tarkoituksessa olette täällä? Ja lopettaakseni kyselyni, kenelle olen antautunut, nuori kiivas ystäväni?"
Ennen kuin Dick ennätti vastata, kuului ääni pimeästä.
"Lordi", sanoi puhuja, "jos nämä miehet ovat sir Danielin vihollisia, on varsin ikävää että olemme täällä tapelleet. Mutta nyt olisi parasta, jos sekä he että me poistuisimme täältä. Talon sisällä ovat vartijat epäilemättä kuulleet meteliä — elleivät he ole kuolleita tai kuuroja — he ovat arvattavasti antaneet merkkejä kaupunkiin, ja jollemme nopeasti korjaa luitamme pois, on sir Danielin väki varmaankin ennen pitkää täällä, ja silloin olemme kaikki tyynni surman suussa."
"Hawksley on oikeassa", lordi sanoi. "Minne meidän on mentävä, sir?"