Mr Utterson astui kadulle ja nykäisi häntä ohikulkiessa olkapäästä.
»Anteeksi, ettekö ole mr Hyde?»
Mr Hyde hätkähti ja veti henkeä sähisevällä äänellä. Mutta hänen säikähdyksensä oli vain hetkellinen, ja vaikka hän ei katsonut juristia silmiin, vastasi hän levollisesti: »Kyllä se on nimeni. Haluatteko mitä?»
»Minä huomaan teidän aikovan mennä tuonne sisälle», vastasi juristi. »Olen tohtori Jekyllin vanha ystävä — mr Utterson Gaunt Streetiltä — olette kai kuullut nimeni; ja kun nyt satuin tapaamaan teidät tässä, niin ajattelin, että kentiespä te voisitte päästää minut sisään. Minä haluaisin tavata tohtoria.»
»Ette tapaa häntä nyt; hän on matkoilla», vastasi mr Hyde, puhaltaen avaimenreikään poistaaksensa sieltä tomun. Sitten lisäsi hän ehättäen, mutta yhä vain katse alas luotuna: »Mistä tunsitte minut?»
»Tahdotteko tehdä minulle palveluksen?» vastasi mr Utterson.
»Mielelläni — mitä haluatte?»
»Oletteko hyvä ja näytätte minulle kasvonne?»
Mr Hyde näytti epäröivän, mutta kääntyi sitten röyhkeän päättävästi mr
Uttersonia kohti; he tuijottivat hetken ajan hiljaa toisiinsa.
»Nyt tunnen teidät», virkkoi mr Utterson. »Siitä saattaa vastaisuudessa olla hyötyä meille molemmille.»