HANNA (rupee uudestaan poimimaan lintuja).
KRISTIINA. Jumala varjelkoon sitä nimeä, jonka tuo kiukkunokka saa hampaittensa väliin!
GRÖNLUND (joka sill'aikaa on katsellut Uutta Suometarta). Hevoseni ovat paremmat kumppanit. Ne ovat mykät.
KRISTIINA. Mutta pitäähän mun kertoa unennäköni. Siis, minä olin pimeässä kellarissa —
GRÖNLUND. Ovi oli jo au'ennut —
KRISTIINA. Niin oikein — ovi aukeni, ja sisään astui aave valkoisissa vaatteissa, pitkällä parralla ja tulisoihtu kädessä.
10:nes kohtaus.
Edelliset. Alfons.
ALFONS. Herra tahtoo kahvinsa!
KRISTIINA (tuskallisena). Aina tässä sitte tulee häirityksi!