[4] "Hänen kauniit ja ilmehikkäät silmänsä, milloin suloiset ja lempeät, milloin uhkaavat ja hirvittävät"… sanoo tri W.C. Müller (1820).
[5] Kloeber sanoo: "Ossian-hahtno". Kaikki nämä yksityisseikat ovat otetut Beethovenin ystävien muistiinpanoista tai muiden, jotka hänet näkivät, — sellaisten kuin Czerny, Moscheles, Kloeber, Daniel Amadeus Atterbom, W.C Müller, J. Russel, Julius Benedict, Rochlitz y.m.
[6] Ludwigin isoisä, perheen huomattavin jäsen ja se, jota Beethoven enimmän muistutti, oli syntynyt Antverpenissa ja asettui vasta kahdennellakymmenennellä ikävuodellaan asumaan Bonniin, jossa hän tuli vaaliruhtinaan kapellimestariksi. — Tätä tosiasiaa ei pidä unohtaa, jos tahtoo oikein ymmärtää Beethovenin olemukselle tunnusmerkillistä alkuvoimaista riippumattomuuden kaipuuta ja monia hänen luonteensa ominaisuuksia, jotka eivät ole puhtaasti saksalaisia.
[7] Kirje tri Schadelle Augsburgiin 15 p. syysk. 1787 (Nohl: Briefe Beethovens, II).
[8] Hän sanoi myöhemmin (v. 1816): "Se on raukka, joka ei osaa kuolla. Kun olin vasta viidentoista ikäinen, oli minulla jo kylliksi rohkeutta siihen."
[9] Esitämme liitteissä muutamia näistä kirjeistä. Beethovenilla oli myöskin ystävä ja erinomainen ohjaaja Christian Gottlob Neefe'ssä, opettajassaan, joka vaikutti häneen yhtä paljon luonteensa jaloudella kuin monilla oivallisilla taiteilijaominaisuuksillaan.
[10] Wegelerille 29 p. kesäk. 1801 (Nohl, XIV).
[11] Hän oli jo aikaisemmin, keväällä 1787. lyhyemmän aikaa ollut siellä. Silloin tapasi hän Mozartin, joka ei näytä kiinnittäneen häneen erikoisempaa huomiota.
Haydn, johon hän oli tutustunut Bonnissa, joulukuussa 1790, antoi hänelle muutamia oppitunteja. Beethoven käytti myöskin opettajinaan Albrechtsbergeriä ja Salieria. Edellinen ohjasi häntä kontrapunktissa ja fuugassa, jälkimäinen lauluäänen oikeassa käsittelyssä.
[12] Hän oli äskettäin esittäytynyt Wienin yleisölle. Hän antoi ensimäisen konserttinsa pianistina siellä 30 p. maalisk. 1795.