Ei ole mitään isänmaata ilman hyvettä!
DANTON (uhkamielisesti)
Vielä kerran pyydän minä sinulta rauhaa. Ajattele mitä minulle maksaa koettaa lähestyä sinua. Mutta minä nielen minkä hyvänsä nöyryytyksen, jos se on tasavallalle onneksi. Anna minulle kätesi: päästä Fabre vapauteen, lähetä Westermann armeijaan, suojele Herault'ta ja Philippeaux'ta noiden raivopäiden vainolta!
ROBESPIERRE
Minä olen luotu taistelemaan rikosta vastaan, en ohjaamaan sitä.
DANTON (on vähällä räjähtää, hallitsee itsensä)
Sinä siis tahdot sotaa, Robespierre? Harkitse tarkoin.
ROBESPIERRE (järkähtämättä kääntää selkänsä Dantonille, kääntyy
Desmoulins'in puoleen)
Camille, viimeisen kerran: sinä lakkaat hyökkäämästä
Yhteishyvänvaliokuntaa vastaan!