— Babuji, sanoi Kim, katsahtaen hänen leveään irvistävään naamaansa, — minä olen sahib!
— Rakas herra O'Hara…
— Ja toivon saavani olla mukana suuressa pelissä.
— Sinä olet nyt minun käskettävänäni virassa.
— Mistä syystä sitten puhut niinkuin puussa istuva apina? Eihän kannata tulla Simlasta tänne valepuvussa makeita sanoja latelemaan. Enhän minä ole lapsi. Puhu hindun kieltä ja sano suoraan asiasi. Sinä et puhu yhtäkään sanaa kymmenestä totta. Miksi tulit tänne? Anna suora vastaus.
— Sepä se juuri on niin harmillista, kun on tekemisissä eurooppalaisen kanssa, herra O'Hara. Sinullahan pitäisi olla parempi selko näistä asioista.
— Mutta minä haluan tietää, sanoi Kim nauraen. — Jos se koskee peliä, niin voinenhan auttaa. Kuinka minä voisin toimia, kun sinä vain lörpöttelet!
Hurree babu tarttui piipun varteen ja imi, kunnes se taas solisi.
— No, minä puhun nyt kansankielellä. Siirryhän lähemmäksi, herra
O'Hara, se koskee erään valkoisen oriin sukutaulua.
— Yhäkö vielä? Sehän tuli valmiiksi jo aikoja sitten.