Muuan munkki: Eräs vanha mies ajautui laudankappaleen kanssa tuonne niemen rantaan päin… Ja me autoimme hänet sinne maalle… Kai hän vielä elpyy myös… Veljet veivät luostariin hänet…
Kalle: Isäni varmaan…
Perttu: Varmasti, sillä hänet huomasin siinä lautaa tavottelevan…
Kalle: Ah! — Mutta viekää minut… lähteekö täältä teidän postivene miten pian mantereelle?
Munkki: A ihan kohta jo lähtee… vaikka myrskyääkin… A sinne olimme jo menossakin…
Kalle: Viekää minut mukananne… Siellä jossakin rannan torpassa sitte vähän lepäilen ja menen sitte loppumatkan maata myöten viemään sanomaa kotiin… Sinä Perttu tee selvää täällä… Ah! (Vaipuu erään munkin syliin. Kellojen soitto on lakannut.)
(Munkit tuovat kuolleen Maunon nuotion ääreen.)
Stepan: Oo! Maunon ruumis…
Perttu: Mauno…
Kalle (nostaa päätään, katsoo pitkään Maunon ruumista): Eikö toisia enää… näkynyt… Ylliä… nuorta…