MIKKO
Tätiä? (Ottaa lakin päästään, kumartaa.) Toivotan onnea sekä iloa satakolme kiloa! (Kertulle:) Mutta nyt kosin minä sinua ja juuri tällä hetkellä. Huolitkos.
EEVA
Mutta Kertullapa ei ole mitään, jos minäkin tästä aviosäätyyn astun.
Ajattele asiaa!
MIKKO
Eikö Kertulla ole mitään? Herra hallitkoon! Onhan hänellä terve ruumis ja kauniit silmät, suu kuin mansikka palolla, ja hän rakastaa minua. Ja minulla on vahvat kädet, ja minä jumaloin tyttöä. Siunattu asia, (ottaa Kerttua kädestä) että testamentti jo muutettiin. Nyt teidän ei tarvitse luulla, että minäkin rahoja toivon. Mutta emäntä. Te kun aina olette ollut hyvä minulle, niin sanon minä nyt teille, että te olette liian hyvä tuolle (viittaa) tuossa. Jos tuossa miehessä on senkään verran rehellisyyttä kuin mustassa kissassa, niin sanokaa minua särjeksi. Tehkää kuitenkin tässäkin asiassa viisaan päänne mukaan. (Ottaa uumalta Kerttua, pyöräyttää ympäri, sitten jäävät uunin eteen, Suveliinin lakki putoaa tuolin alle.)
SUVELIINI (on pitänyt kättä korvan vieressä paremmin kuullakseen)
En kaikkia kuullut, mutta ymmärsin siksi, että renkisi on hävytön nulikka. Ja jos et sinä taida reekomenteerata semmoista, joka syö sinun leipääsi, niin taidan minä. Ulos, lurjus! (Molemmat nyrkit pystyssä hyökkää Mikon eteen, Mikko nauraa.) Sinä olet irti sanottu talostasi ja saat muuttaa jo ennen kekriä, muuta paikalla Hyvästi! Palveluksesi on päättynyt, tässä on finaali! (Kävelee kiihtyneenä, Eeva nauraa.)
SAKARI (tulee väliköstä)
Se on ihan oikein, että joku pitää isännyyttä vielä isännättömässä talossa. Puhuiko tuo Mikko todellakin noin ruokottomasti miehestä, josta pian tulee sinullekin isäntä! Jos minä olisin Eevan sijassa, et sinä saisi olla renkinä tässä talossa tiimaakaan.