"Kuule mies, mistä sinä olet kotoisin?"
Tuo kyseliä oli varmaankin joukon isäntä, ainakin se Mielosestakin siltä näytti.
Mielonen oli juuri vaipunut katsomaan rikkautunutta kohtaa häkki-kärryn istuimessa.
"Noo, mitäs se nyt tähän kuuluu? hän kurjallaisesti hymyillen vastasi.
"Eipä mitään. Mutta onko sulla rahaa maksaa, kun ajoit rikki tuon minun rattaani pyörän? Sinun täytyy maksaa siitä 5 markkaa, kun niin sikamaisesti ajat."
"Jos ei ole rahaa, niin takki pantiksi, onpa hänellä hyvä takki", sanoi joku.
"Raha ei tee meillä mitään kiusaa." Ja kun Mielonen sen sai sanotuksi, niin hän röyhisti rintaansa ja rupesi näyttämään enemmän miehuulliselta.
"En minä siitä niin paljoa maksa", hän sanoi, "se oli vahinko … tuli vähän liiaksi ryypättyä … johan te sen nyt ymmärrätte." Hän katseli surkutellen miehiä, kun eivät ne näyttäneet ymmärtävän.
"Ryyppää kohtuudella sika!" huudettiin ja katseltiin Mielosen ryvettynyttä asua.
Mielonen ei päässyt puuhun, ei pitkään, kun ei häntä ymmärretty.