Tyttö näytti kovin alakuloiselta.
"Jassoo…" Repponen nousi reimasti pukemaan.
"Mene nyt sinä keittämään kahvia," käski hän tytölle.
"En minä uskalla, kuin…"
"Sano, että minä käskin."
"Niin mutta…" Tyttö seisahtui menotiessä ja kyyneliä alkoi pisaroida poskille.
Isä katseli häntä säälien.
"No ei tarvitse … mene nyt vaan muuten tupaan."
Päivä alkoi sangen ikävillä tunteilla.
Repponen päätti niin paljon kuin mahdollista, olla muutamiin päiviin sekaantumatta vaimonsa asioihin, koetellaksensa kuinka kauan tuota kestäisi. Siihen tulikin sangen sopiva tilaisuus, sillä hän lähti kahden päivän matkalle.