Tuskin oli saunasta tupaan ehditty ja pojat vähän vaatteita päällensä saaneet, niin Ellu jo korennon päiden alle kaksi tuolia asetti ja tuoleille 4 päretikkua. Meni itse korennolle istumaan ja jalkansa samoin sen päälle ristiin asetti, sitten kädessään olevalla luudanvarrella alkoi päreen-palasia tuoleilta hoivia. Tätä temppuilemista sanottiin hevosen kengittämiseksi.
Vaikealta näytti tasapainossa pysyminen tuossa vaapperassa asemassa
Jo koetti Ellu kerran … toisenki hoivaista, mutta hyvin vähällä oli tasapainonsa kadottaa ja lattiaan tipahtaa. Siinä sitten vain istui miettien ja arvellen: uskaltaiskohan, uskaltaiskohan? Mutta ei näyttänyt uskaltavan.
Jo alkoi kärsivällisyys nuoremmilta veljiltä loppua, kun niin huonosti näytti Ellulta käyvän.
"Kehnopa olet! Kehnopa olet! Annas minä tulen — Minä menen, niin te näette!"
Ellu vain istui ja arveli:
"Kyllä … kyllä … kyllä … minä … yhden hevosen … kengitän!" Hoivasi yhtä päretikkua ja rojahti samassa keskinkertaisella jyrinällä lattiaan.
Syntyi naurua, vaikka Ellu kipuansa valittaen kipristeli.
Vuoronsa tiestä koettivat pojat nyt taitoansa näyttää. Ujoja olivat alussa Hentolan pojat, mutta jo iltapäivällä olivat he siihen määrään perehtyneet, että pöytäpenkillä päällänsä seisoivat.
Aattopäivän vuoksi Jaska ja Jussikin kotona olivat ja melkein koko jälkeenpuolisen tammea pelasivat. Isännillä ei paljon mitään erityistä tointa ollut, tupakoivat vain rauhassa jutellen, katselivat nuorten iloisia leikkejä ja pistäysivät toisinaan kamarissa knapsut suihinsa ottamassa. Tuli seuraukset näkyviin: miehet rupesivat kovaäänisesti kaikellaisia jaarittelemaan ja Hentolainen jo alkoi pikkupoikain kanssa temppuja tehdä.