»Mitähän siinä noita huonompiasi kiusaat», virkkoi Iikan Antti, joka koko illan oli ollut möhrytuulella.
»Huonompiasi? Luuletko sinä sitten itseäsi paremmaksi kuin minä oon, vai?»
»Mitähän tuossa nyt?»
»Mutta jos sulla vain on ajatusta, niin ihan paikalla minä olen valmis kuin sotamies.»
»Pane hiiteen…! taas nyt yhtä myötään riitaa haastat. Puhutaan muusta.
Ne aikovat, luulemma, haastaa sinun vastaamaan siitä hevosvarkaudesta.»
»Haastakoot! En minä siitä linnaan mene.»
»Mikäs auttaa?» nauroi Antti.
»No kyllä mä nyt ainakin yhden murhan sitä ennen teen. Kuka raato nyt hevosvarkaudesta viitsii linnaan mennä.»
»Saman minä sanon», yltyi Levalan Lomppikin.
»Kun minä menen linnaan, niin teettekö sitten minusta komian laulun?»