»Jaska.» Hän veti luoksensa nurkkaan pojan, jota hän äsken matkalla oli niskasta puristellut.
»Tohditko lyödä tuota Kuivasen Ellaa?» kysyi Esa hiljaa.
»Häh?» kysyi poika, vaikka kyllä kuuli.
»Häh! Mä sanoin, tohditko sinä antaa leuoille tuolle Kuivasen Ellalle?»
»Ellalle?»
»Älä nyt sitä soita! Minä tulen auttamaan, kun sinä vain alat.»
»Tuletko?»
»Tulen. Mene vain ja anna leuoille, ja anna aikakädestä.»
»Mutta jos et sinä tulekaan.»
»Tulen minä. Ei suinkaan sen sinua anneta tappaa ja pyntätä.»