SEPPÄ-KALLE. Kattos nyt, jokosta myönnät?
AATU. Totuus aina paikkansa pitää. Eikös nyt tuota nää joka ikinen, että seppä seisoo tuossa oma kulta kainalossa.
JAANA. En minä tässä koko yötä pilkattavana seiso. (Ottaa liinan päästään ja takin yltään ja heittää ne maahan.) Tossa on!
SEPPA-KALLE. Jaana! Jaa-aana!
AATU (matkii). Jaa-aana!
VILLE. Kalle halasi rakkaasti Jaanaa!
ENSIMM. POIKA. Ja lupasi naira! Eiköstä luvannutkii naira?
TOINEN POIKA. Ja mennä huomenna pappilaan, sen me toristamme, totta vieköön…!
ENSIMM. POIKA. Toristamme — — minä.
ÄÄNIÄ. Minä — ja minä — ja minä!