— Ei isä osaa viheltää.
— Hän soittaa viulua ihanasti.
Katri oli hämillään: oliko se nyt olevinaan vai oikeinko se mielellään puhui hänen kanssaan niinkuin muidenkin ihmisten ja katseli noin kauniisti.
— Arvaappas, Katri, kun minä aion jäädä tänne koko viikoksi kalastamaan ja uimaan.
— Meillekö?
— Niin, ellei sinulla ole mitään sitä vastaan?
— Kun meillä on niin meikäläistä.
— Täällä on kaunista, pappilassa on niin vietävän kuivaa, ei vettä missään koko kylässä.
— Tahtoisiko Tuomas herra asua kamarissa? — kysyi Katri arasti.
— Ei suinkaan, tuvassa on parempi, tarvitsisi vain saada Juonalalle vuode.