INGA. Häävaatteesi ovat kirstun päällä huoneessasi. Kunhan saisit niitä ilolla kantaa!
GUDMUND. Kiitos äiti! (Kääntyy äkkiä Erlandiin.) Isä…
(Säpsähtää.)
ERLAND. Mitä tahdot, Gudmund?
GUDMUND (kovasti). Ei, se on yhdentekevää.
(Kiireesti vasemmalle.)
ERLAND (katsoo hänen jälkeensä). Häävaatteet hän kyllä voi pukea ylleen, mutta tuskinpa hän voi hankkia itselleen oikeaa häämieltä.
INGA. Minä melkein luulen, Erland, että sinä olet näitä häitä vastaan.
Näyttää siltä kuin aikoisit hautajaisiin.
ERLAND. Ehkäpä, äiti. (Nousee.) Minä menen katsomaan ovatko rattaat puhdistetut viime yön matkan jälkeen. Minun on parempi olla, kun saan jotakin tekemistä.
(Menee ulos.)