JANNE. No niin, eiväthän he sentään voi syödä häntä senvuoksi.
(Menee sisään.)
HELGA (huutaa hänen jälkeensä). Mutta älkää mainitko minun nimeäni, kuuletteko!
JANNE (joka silmänräpäyksen on ollut sisällä, palaa takaisin). Nyt hän tulee sinun luoksesi. — Ja nyt minä menen.
HELGA. Ei, viivy vielä hetki, Janne! Voi sattua, että täällä kuitenkin vielä tänään vietetään häitä.
(Janne menee ja istuutuu penkille näyttämön perälle.)
HILDUR (tulee nopeasti ilman kruunua. Hän on kalpea ja seisahtuu Helgan nähdessään). Suotorpan Helga! Mitä sinä minusta tahdot?
HELGA. Minulla olisi vähän puhumista Hildurille.
HILDUR (kiireisesti ja vilkkaasti.) Onko Gudmund lähettänyt sinut?
HELGA. Ei, minä tulen itsestäni.