"Tanssi Anna Marin kanssa", oli Maurits sanonut Teodor-patruunalle, ja se oli tietysti kuulostanut hiukan huoltapitävältä. Untuvainen pelästyi niin, että aivan kyyristyi kokoon.
Enokin loukkaantui, pyörähti ja poistui tupakkahuoneeseen.
Mutta Maurits oli tullut morsiamensa luo ja lausunut kovalla, kuuluvalla äänellä:
"Sinä tärvelet kaikki, Anna Mari. Käydä sen näköiseksi, kun eno tahtoo tanssia kanssasi. Jospa tietäisit, mitä hän sanoi minulle sinusta eilen. Sinunkin täytyy jotain tehdä, Anna Mari. Onko mielestäsi oikein jättää kaikki minun huolekseni?"
"Mitä tahdot sitten, Maurits, minun tekemään?"
"Hm, nyt ei enää mitään. Nyt on kaikki hukassa. Ajatteles kaikkia tämäniltaisia voittojanikin! Mutta nekin ovat nyt turhat!"
"Pyydän mielelläni enolta anteeksi, Maurits, jos tahdot." Ja Untuvainen tarkotti sitä todella, sillä hän oli kovin suruissaan siitä, että oli saattanut enolle harmia.
"Se tietysti olisi oikeus ja kohtuus, mutta eihän sinunlaiseltasi, joka olet niin naurettavan ujo, voi mitään odottaakaan."
Siihen ei Untuvainen ollut mitään vastannut, vaan mennyt suorastaan tupakkahuoneeseen, joka nyt oli melkein tyhjänä. Eno oli istahtanut lepotuoliin.
"Miksei eno tahdo tanssia kanssani?" oli hän kysynyt.